Lähellä tuotettu ruoka on vastuullinen valinta

Suomalaiseen ruokaan voi luottaa. Meillä kotimaassa ruoantuottajien ja elintarvikevalmistajien toiminta on tunnetusti vastuullista. Täällä ei juuri ruokakriisejä tavata ja tiukka lainsäädäntö pitää huolen siitä, että ruoan elintarvikekelpoisuus on priimaa. Rikkaasta luonnostamme ja puhtaista vesistämme on syytä olla ylpeä – saadaanhan sieltä upeita raaka-aineita monipuoliseen ruoanlaittoon. Suomesta löytyy myös todella kovatasoista elintarvikeosaamista. Täällä pohjoisten tuulten alla osataan, sekä kehitellä, että innovoida uusia ruokaratkaisuja, kuten myös ylpeydellä vaalia perinteitä.

Vastuullinen ja järkevä kuluttaminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka näkyy yhä selvemmin myös suomalaisessa ravintolakulttuurissa. Asiakkaat ovat tiedostavia ja kiinnostuneita ruoan alkuperästä ja valmistustavoista. Vastuullisuuden kokonaisuuteen liittyen myös lähiruoka on tällä hetkellä suuressa nosteessa. Lähiruoka ja sen edistämiseksi tehtävät toimenpiteet ovat helposti ymmärrettävää vastuullista tekemistä, jota mielellään halutaan myös tukea.

Lähiruoan merkitys ja sen määritelmä on jokaiselle kuluttajalle omanlaisensa. Virallista linjausta lähiruoan määritelmästä ei ole, joten on jokaisen omassa vallassa, mikä itselleen tarkoittaa lähellä tuotettua. Useimmiten se koetaan omasta maakunnasta tulevaksi. Lähiruokaan liittyy myös melko vahvaa tunnelatausta. Yleisesti ottaen lähiruoka koetaan sympaattisena, mutta myös arvokkaana asiana. Useimmat haluavat tukea mieluummin oman kylän tuotantoa ja arvostavat sitä, että tuote valmistetaan lähellä.

Lähiruokatuottajat mielletään usein pieniksi elintarvikealan toimijoiksi, joilla on asiakaskuntaa ja jakelua vain pienessä osassa pitkää Suomen maata. Tässä on paljon totta; Suomesta löytyy valtavasti pieniä elintarvikealan yrittäjiä, jotka valmistavat elintarvikkeita, viljelevät tai kasvattavat melko vaatimattomalla kapasiteetilla. Toisaalta, meiltä löytyy myös suurempia ruoka-alan yrityksiä, joiden tekemistä leimaa vahva paikallisuuden tukeminen ja lähialueen arvostaminen.

Osa isoimmista yrityksistä kamppaileekin usein kohdatun dilemman kanssa; voiko olla uskottava lähiruokayritys, jos on myös valtakunnallisesti vahva toimija? Toisaalta moni pieteetillä ja perinteitä kunnioittavalla tavalla valmistava pientuottaja voi kohdata kritiikkiä lähiruokatuottajan tittelistään, jos raaka-aineita tulee merten takaa. Toisaalta – ihan kaikkea kun täällä viileässä ilman alassa ei kuitenkaan kasva.

Virallisen määritelmän puuttuessa jokainen voi määritellä ja päättää itse, miten kokee lähiruoaksi ja paikalliseksi tuotteeksi. Oikeata vastausta kun ei aina ole. Lopulta tarinat ruoan takana määrittävät myös, mitä asioita haluamme tukea ja syödä.

Tarinat ovat vahva ja erittäin toimiva tapa saada ruoan kuluttamisen ja nauttimisen ympärille lisää kiinnostavuutta. Tarinat auttavat tekemään ravintolan tarjoilutilanteesta entistä elämyksellisemmän, jos tarjoilija voi kertoa asiakkailleen minkälaiselta tilalta raaka-aineet ovat peräisin tai vaikkapa sen mistä tuotteen nimi juontaa juurensa. Tuotteiden valmistukseen käytetty reseptiikka tai valmistustavat saattavat olla kulkeneet sukupolvelta toiselle ja asiakas voi mielessään kuvitella nostalgisen maalaismaiseman vuosikymmenien päähän, jossa alun perin tuotetta on kehitelty ja tehty. Joskus nämä tarinat ovat saattaneet myös kulkeutua valtamerienkin toiselta puolelta, ja jonkun toisen maan perinteisestä herkusta saadaan pienellä hienosäädöllä suomalaiseen makuun sopiva ja mukavan eksoottinen vaihtoehto.

Oli sitten ajatukseksi ravintola-asiakkaana tai yrityksesi liikeidea millainen tahansa, toivon, että löydät Kespron monipuolisesta valikoimista sinulle sopivia tuotteita.

Etta Tuokkola
Tuotepäällikkö
Kespro

Tuotepäällikkö Etta Tuokkola vastaa Kesprossa Pientuottaja-mallin kehityksestä ja tavarantoimittajayhteistyöstä. Pientuottaja-konsepti mahdollistaa Kespron asiakkaille helpon tavan ottaa lähi- ja pientuottajien tuotteita ravintolansa valikoimiin.