Loppuun asti

Kahden vuoden intensiivinen ja vaativa harjoitusrupeama ei saanut Suomen osalta arvoistaan päätöstä. Suomen Bocuse d’Or -joukkue kohtasi Lyonissa 26.–27. tammikuuta käydyssä finaalissa sellaista epäonnea, johon ei voi mitenkään etukäteen harjoittelemalla valmistautua. Kun yksi vadeista tipahti suorituksen aikana lattialle, tuomareiden eteen vietävät annokset päätettiin lennossa puolittaa. Lisäkkeisiin joukkueella olisi ollut varapaloja, mutta pääelementteihin niitä ei ollut.

Joukkueen yhtenäisyydestä kertoo paljon se, että tapahtumista ei jäädytty. Kilpailu jatkui ja tuomareille saatiin tarjoiltua kaikki maulliset elementit. Vahinko vaikutti kuitenkin suoritukseen.

"Emme palautuneet sellerielementin putoamisesta ihan kunnolla. Kun on selkeä syy ja tilanne, joka johti kisojen lopputulokseen, se on helpompi hyväksyä", Ismo Sipeläinen kertoo.

Tämän vuoden finaalissa sattui ja tapahtui muillekin. Kisakeittiöissä oli tänä vuonna poikkeuksellisen kuuma, ja yhden maan edustaja esimerkiksi lähes pyörtyi kesken suorituksen. Yhdeksi syyksi joukkueiden yllättäviin haasteisiin Sipeläinen näki muutokset keittiötuomaroinnissa.

"Sääntökirjaa muutettiin ennen kilpailuja. Kukaan ei oikein tiennyt, miten homma menee, ja se aiheutti sekoilua kaikille."

Unelmien täyttymyksestä suureen pettymykseen

Joukkueen tunnelmat heti finaalin jälkeen olivat luonnollisesti apeat ja takki tyhjä. Kaksi vuotta kestäneestä kisakaudesta jäi kuitenkin paljon hyvää käteen. Assistenttina Sipeläisen ja Kristian Vuojärven joukkueessa toiminut Kaisa Laanemäe kokee, että vuodet antoivat paljon.

"Olen oppinut Ismolta ja Kristianilta paljon ja kasvanut sekä ihmisenä että kokkina."

Konkareiden kanssa työskentely on opettanut esimerkiksi, miten pitää ajatella laatikon ulkopuolelta. Myös käytännön työhön on tullut uutta otetta.

Vadin putoaminen oli Laanemäen tähänastisen uran vaikein hetki.
"Siinä ei enää sattunut selkään tai niskaan, tuli vain suuri häpeän tunne ja pettymys, että nyt vein Ismolta podium-paikan."

Vadin putoamiseen asti Laanemäe kuitenkin nautti kisatilanteesta.

"Kisaaminen oli unelmien täyttymys. Oli tosi hyvä fiilis, kun yleisö kannustaa. Samanlaista tunnetta ei ole ollut missään muualla."

Vaikka kisa oli pettymys, kisakausi vei Kaisa Laanemäen ammatttitaitoa valtavasti eteenpäin.

Taso nousee vuosi vuodelta

Podium-paikkaa tavoitellut joukkue sijoittui 12:ksi. Finaalissa oli mukana yhteensä 24 maata, joista puolet jäi kuitenkin epäonnisellakin suorituksella Suomen taakse. Sipeläinen kisasi Bocuse d’Orissa nyt kolmatta kertaa. Eteen on tullut joka kerta uutta, tällä kertaa esimerkiksi pääraaka-aineista kotkakala.

Vuosien aikana taso on noussut ja kilpailu mennyt eteenpäin.

"Yhden osa-alueen voittaminen ei riitä, vaan pitää voittaa jokaisella osa-alueella."

Sipeläisellä oli kova tavoite parantaa Suomen kaikkien aikojen parasta sijoitusta ja nostaa joukkue ensimmäistä kertaa podiumille. Kisan jälkeen Sipeläinen katsoo kuitenkin tavoitteitaan ja edellisiä suorituksiaan uusin silmin.

"Nyt kun ajattelee aiemmin saavutettua neljättä sijaa, hävyttömän hyvä saavutus sekin on."