Ruotsalainen huippukokki veti Sylvester Soisalon Grandin täyteen

Ravintolan voi myydä täyteen näinkin. Sovitetaan aikataulut yhteen ja pyydetään naapurista kaveri tekemään omaan ravintolaan maailman luokan illallista. Ja tällä kertaa ollaan aidosti maailman luokkaa.

Johan Jureskogin AG on paitsi yksi Tukholman tunnetuimmista ravintoloista, myös rankattu maailman 9. parhaaksi liharavintolaksi. Myös Sylvester Soisalon The Grand Grill & Bar on noteerattu listalla. Ravintola löytyy sijalta 101. Koska sekä Suosalon Grand että Jureskogin AG ovat erikoistuneet liharuokiin, illan menu on rakennettu laadukkaiden lihojen ympärille.

Sylvester Soisalo ja Johan Jureskog

Kaikki asiakkaat saapuvat illalliselle samaan aikaan. Ennen viittä salissa käy innostunut puheensorina, kun asiakkaat hakeutuvat pikkuhiljaa paikoilleen. Ulkona on vielä valoisaa, mutta sisällä ravintolassa valo on hämyisen pehmeä ja tunnelma odottava. Kaikki yksityiskohdat viimeistä myöten ovat tikissä. Ennen kuin asiakkaat ovat täyttäneet tilan, The Grand Grill & Bar -ravintolan toinen omistaja Matti Wikberg suoristaa aavistuksen rivistä karannutta pöytää. Keittiön puolella hiilet ovat hehkuneet grillissä jo tovin.

Elämysten äärellä

Soisalon ja Jureskogin yhteistyö on juuri sitä, mitä ravintoloilta Kespron ravintolailmiöt 2025 -raportin mukaan tällä hetkellä odotetaan ja kaivataan. Asiakkailla on edelleen suuri tarve ravintolaelämyksille, ja niihin halutaan panostaa. Ei siis ole ihme, että The Grand Grill & Bar -ravintolan kaikki 130 asiakaspaikkaa ovat täynnä.

Soisalon ja Jureskogin illallinen on hyvä esimerkki myös ravintoloiden välisestä yhteistyöstä ja yhteisistä hankkeista. Kun verkostot ja suhteet ovat kunnossa, elämyksiä ei tarvitse synnyttää yksin.

Jureskogin ja Soisalon saattoi yhteen yhteinen ystävä Kim Öhman. Miesten kautta Jureskog on oppinut arvostamaan suomalaisten rehellisyyttä.

”Kun suomalainen sanoo jotain, se edellyttää toimintaa. Jo kädenpuristus on kuin sopimus.”

Ravintolailmiöiden ytimessä ollaan myös siinä, mitä tulee erikoistumisen ja raaka-aineiden suhteen. Tapa, jolla Jureskog kuvailee erilaisia lihoja, osoittaa paitsi intohimoa myös suurta ammattitaitoa. Liha on raaka-aine, josta löytyy loputtomasti sävyjä ja variaatioita. Jureskog kutsuukin itseään lihasommelieriksi.

”AG:ssa pihvi ei ole vain pihvi. Puhumme aina myös rodusta, iästä, sukupuolesta ja siitä, miten eläin on elänyt, onko se ollut ahkera vai ei, ja tietysti millaista ruokaa se on syönyt. Ja kaikki riippuu pihvin koostumuksesta ja mausta.”

AG:ssa tarjolla on joka päivä 30 ja joskus jopa 50 erilaista pihviä.

”Tarjoamme asiakkaillemme ainutlaatuisia osia naudanlihasta joka päivä.”

Alkuperä kiinnostaa

Ruotsissa liharavintola-asiakkaat ovat tällä hetkellä pihvien perään. Asiakkaat ovat myös kiinnostuneita lihan alkuperästä. AG:ssä se tarkoittaa sitten pidempää tarinaa naudan kasvuolosuhteista, ruokintamenetelmistä ja siitä miten eläin on elämänsä elänyt.

Variaatioita niissä kaikissa riittää niin paljon, että Jureskog sanookin, ettei kyllästy koskaan syömään lihaa.

”On aika sukeltaa syvemmälle ja syvemmälle siihen, mitä on laatu.”

Soisalon mukaan myös laatu trendaa nyt liharavintoloissa. Ja suomalaisessa lihassa se on kohdillaan. Lihat AG:lle tulevat nimittäin Suomesta. Jureskogin mukaan ruotsalaiset ovat suomalaisia parempia kaupallistamaan asioita, kun taas ylpeät suomalaiset haluavat tehdä vain parasta.

”Meidän pitäisi toimia enemmän tällä tavalla.”