Ajankohtaiset vastuullisuuteen liittyvät lainsäädännön muutokset

EU:n vihreän kehityksen ohjelma on tuonut tullessaan valtavan määrän jo hyväksyttyjä uusia vastuullisuuteen liittyviä lakeja, ja valmistelussa aivan loppusuoralla on vielä vähintään saman kokoluokan lainsäädännöllinen kokonaisuus.

Vuodesta 2024 lähtien ja jo ennen sitä yrityksiä koskee yhä suurempi joukko velvoittavia vastuulliseen toimintaan ohjaavia lainsäädännön velvoitteita. Näet listasta milloin eri säännökset astuvat voimaan ja mikä on niiden valmistelun tilanne. Uusia velvoitteita tulee esimerkiksi vastuullisuusraportointiin, tuotepakkauksiin, ympäristövaikutuksista viestimiseen ja metsäkadon ehkäisemiseen tuotantoketjussa.

Kestävyysraportointidirektiivi, CSRD & kestävyysstandardit, ESRS

Voimaantulopäivä: ensimmäiset yritykset raportoivat vuoden 2024 tiedot CSRD:n mukaisesti ja raportointivaade laajenee asteittain useampiin yrityksiin vuosina 2025-2029

EU:n kestävyysraportointidirektiivi luo yritysten kestävyysraportoinnille uuden, yhdenmukaisen kehyksen. Sen myötä yritysten kestävyysraportoinnista tulee aiempaa määrämuotoisempaa, jäsennellympää ja kestävyysraporttien vertailu keskenään helpottuu.

Foodservice-alan isot toimijat aloittavat raportoinnin vuoden 2024 tiedoista ja voivat tarvita sitä varten kestävyystietoja olennaisilta sidosryhmiltään sekä arvoketjustaan. Siksi Foodservice-alan ja sitä palvelevien yritysten on hyvä olla tietoinen uudistuksesta, vaikka raportin tekeminen ei toistaiseksi koskisi omaa yritystä. Raportoivat yritykset saattavat tiedustella kestävyystietoja omaan arvoketjuunsa kuuluvilta yrityksiltä entistä tarkemmin ja valmius tarjota kestävyystietoja voi jatkossa parantaa omaa kilpailukykyä.

Yleisesti ottaen CSRD-raportointi tulee lisäämään foodservice-alan tuotteiden arvoketjujen läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi tieto tuotteiden hiilijalanjäljestä tulee lisääntymään. Myös alan toimijoiden vastuullisuustyö ja sen vaikutukset tulevat läpinäkyvämmiksi ja vertailtavimmiksi. Siitä voi olla hyötyä kaikille toimijoille niin omien asiakkaiden tietotarpeisiin vastatessa, kuin vastuullisuusviestinnän näkökulmasta.

Lisätietoa

• Kestävyysraportointi muuttuu – mitä se tarkoittaa foodservice-alalla?

• https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=TEM082:00/2022

Pakkaus- ja pakkausjäteasetus, PPWR

Voimaantulopäivä: arviolta loppuvuonna 2024, asetus odottaa lopullista hyväksyntää.

⚠ HUOM! Koska asetusta ei ole vielä lopullisesti hyväksytty EU:ssa, on mahdollista, että sen sisältöön tulee vielä muutoksia. Vaatimukset ja aikataulut tarkentuvat prosessin edetessä. Tällä sivulla käsitellään kesäkuun alussa 2024 tiedossa ollutta asetuksen sisältöä. ⚠

Pakkausjätteen määrä on globaali haaste. Erityisen haitallista pakkausjäte on maailman merille ja sen eliöille. On ennustettu, että jos mitään rajoitteita ei tehtäisi, pakkausjätteen määrä kasvaisi nykyisestä 40 % vuoteen 2040 mennessä.

Pakkaus- ja pakkausjäteasetus, eli PPWR, tähtää pakkausjätteen syntymisen ehkäisemiseen sekä kiertotalouden tukemiseen lisäämällä pakkausten kierrätettävyyttä ja uudelleenkäyttöä. Pakkausjätettä tulee asetuksen mukaan vähentää EU-jäsenmaissa kokonaisuudessaan 5 % vuoteen 2030 mennessä, 10 % vuoteen 2035 mennessä ja 15 % vuoteen 2040 mennessä. Kaikkien pakkausten on jatkossa oltava kierrätettäviä.

Jatkossa ravintoloissa tulee tarjota mahdollisuus ottaa take away -ateria mukaan asiakkaan omiin astioihin. Lisäksi niitä on tarjottava myös uudelleenkäyttöön soveltuvissa pakkauksissa. Kertakäyttöiset muovipakkaukset ja tietyt kertakäyttöiset muoviset annospakkaukset kielletään ravintolassa ruokaillessa. Uusia vaatimuksia tulee myös tuotteiden kuljetus- ja teollisuuspakkauksiin.

Lisätietoa

• https://www.kespro.com/ideat-ja-inspiraatiot/artikkelit/pakkausten-tuottajavastuu
• https://www.kespro.com/ideat-ja-inspiraatiot/artikkelit/miten-ppwr-muuttaa-ravintolatoimintaa

Metsäkatoasetus (EUDR)

Voimaantulopäivä 29.6.2023, siirtymäaika päättyy nykytiedon mukaan 30.12.2024. Mikäli komission ehdotus siirtymäajan pidentämisestä hyväksytään EU:ssa, siirtymäaika päättyy 30.12.2025.

EU:n metsäkatoasetus velvoittaa yritykset tarkistamaan, ettei tiettyjen tuotteiden tuotanto ole aiheuttanut metsäkatoa. Asetus tähtää maailmanlaajuisen metsäkadon vähentämiseen ja lisää tuotteiden jäljitettävyyttä sekä toimitusketjun läpinäkyvyyttä.

Metsäkato tarkoittaa metsän tuhoamista, jotta maata voidaan hyödyntää muihin käyttötarkoituksiin. Sitä tapahtuu erityisesti Amazonilla, Kongossa ja Kaakkois-Aasiassa, kun metsiä muutetaan viljelysmaaksi maatalouden tarpeisiin. Metsäkatoasetus koskee tuotteita, joiden kulutuksella Euroopan unionin alueella nähdään olevan suuri rooli maailmanlaajuisessa metsäkadossa: naudanliha ja muut naudan osat, kahvi, kaakao, soija, öljypalmu, puu ja kumi, sekä tietyt näistä valmistetut tuotteet. Tuotteen kuuluminen metsäkatoasetuksen piiriin tunnistetaan tullikoodilla.

Yritysten yhteistyö nousee asetuksessa keskiöön, kun niiden tulee pystyä osoittamaan läpi toimitusketjun, että tietyt tuotteet eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tietyt yritykset toimitusketjussa tekevät riskinarvion tuotteen tai raaka-aineen metsäkatoriskistä asetuksen vaatimien tietojen perusteella ja tekevät tarvittaessa riskin vähentämistoimenpiteitä. Riskinarviossa tarvitaan totuttua tarkempia tuotetietoja esimerkiksi raaka-aineiden alkuperästä, joiden kerääminen vaatii koko toimitusketjun yhteistyötä. Kun riskinarviolla on varmistettu, että tuote on asetuksen asettamien velvoitteiden mukainen, yritys vahvistaa tiedon toimitusketjun seuraavalle toimijalle.

Tieto vaikkapa kahvin alkuperästä kulkee siis jatkossa maantieteellisten koordinaattien tarkkuudella läpi toimitusketjun aina viljelmältä ravintolalle asti. Mikäli asetuksen alaisesta tuotteesta ei ole saatavilla metsäkatoasetuksen vaatimia tietoja, sitä ei saa saattaa markkinoille.

Lisätietoa

• Lisää Metsäkatoasetuksesta Kespro.comissa: https://www.kespro.com/ideat-ja-inspiraatiot/artikkelit/metsakatoasetus-pakottaa-muutoksiin-tarkista-velvoitteesi-nyt
• Ruokaviraston sivusto: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/metsakatoasetus-eudr/

Euroopan puutavara-asetus (EUTR)

Voimaantulopäivä: voimassa

Jo pidempään voimassa ollut asetus, joka koskee puutavaraa ja -tuotteita. Asetuksella tavoitellaan laittomien hakkuiden ja laittoman puuperäisten tuotteiden kaupan (virheelliset tullipaperit, veropetokset jne.) torjuntaa. Valvova viranomainen on Ruokavirasto.

Ruokaviraston mukaan metsäkatoasetus (EUDR) tulee ”nielaisemaan” nykyisen puutavara-asetuksen tietyn siirtymävaiheen jälkeen. Vaatimukset säilyvät suurin piirtein ennallaan, mutta lisävaatimuksia asetetaan esimerkiksi tuotteen alkuperän geolokaatiotiedolle. Lisätietoa metsäkatoasetuksesta yllä.

Ravintola harvemmin asettaa EUTR:n alaisia puupohjaisia tuotteita markkinoille Eu:ssa ensimmäisenä. Vastuu on maahantuojalla, joka on ensikertaa saattanut puutavaraa EU:hun. Maahantuoja on tunnistanut, koostanut tarvittavat tiedot ja minimoinut riskin jo ennen tuotteen ravintolaan päätymistä.

Vihreät väittämät (Green Claims)

Voimaantulopäivä: ks. aikataulu

Aikataulu: Direktiivi kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreässä siirtymässä hyväksyttiin EU:ssa maaliskuussa 2024. Direktiivin kansallinen implementointi tulee tehdä Suomessa 27.3.2026 mennessä ja säännöksiä on sovellettava 27.9.2026 alkaen. Lainsäädäntöehdotus ympäristöväittämien perustelemisesta ja esittämisestä (viherväittämät, eng. green claims) tulee täydentämään jo hyväksyttyä direktiiviä. Green claimsista neuvotellaan edelleen EU:ssa ja siirtymäaika tulee olemaan 30kk sen hyväksymisestä. Green claims tulee sovellettavaksi todennäköisesti vuonna 2027.

Yksi uuden lainsäädännön tavoitteista on tarjota kuluttajille nykyistä luotettavampaa tietoa tuotteiden kestävyydestä ja ympäristöystävällisyydestä. Käytännössä tuotteisiin ja palveluihin liittyviä ympäristöväittämiä aletaan säädellä tiukemmin.

Jatkossa on kiellettyä esimerkiksi esittää yleisiä ympäristöväittämiä ravintolassa ilman, että väitteen tueksi osoitetaan riittävää näyttöä (käytännössä tieteeseen perustuva elinkaariarvio). Vastaavasti yritysten ”omat” ympäristömerkit tulevat poistumaan ja jatkossa suositaan kolmannen osapuolen varmentamia vastuullisuusmerkkejä, kuten Pohjoismaista Ympäristömerkkiä, jotka perustuvat hyväksyttyihin sertifiointeihin tai viranomaisten hyväksyntään. Lisäksi kiellettyä on tehdä hiilineutraaliusväitteitä, jos ne perustuvat kompensointiin tai jopa hiilipositiivisuusväitteitä, jos väite ei perustu tieteelliseen tutkimukseen.

Hiilirajamekanismi

Julkaistu 17.8.2023, Siirtymäaika 1.10.2023–31.12.2025

Hiilirajamekanismin (CBAM) tavoitteena on, että EU-tuontitavaroiden hinnat heijastaisivat nykyistä paremmin niiden hiilisisältöä. Samalla halutaan kannustaa kolmansia maita, ulkomaisia valmistajia ja EU-alueen tuojia vähentämään päästöjään.

Todennäköisesti ravintolassa ostetaan Hiilirajamekanismin alaiset tavarat kuten tietyt rauta- ja terästuotteet tai alumiinituotteet tukusta, mutta jos vaikkapa folion alkuperä on esimerkiksi Kiina, on hyvä varautua hinnan korotuksiin. Varsinainen hiilirajamekanismin mukainen maksu kohdistuu maahantuojalle maksettavaksi.

Lisätietoa

• https://tulli.fi/hiilirajamekanismi

EU-taksonomia-asetus

Voimaantulopäivä: voimassa

Yritysten vastuullisen toiminnan kriteeristö ohjaa rahoitusta ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin.

Yksittäiselle ravintolalle tämä ei suoraan tarkoita mitään, sillä taksonomia liittyy etenkin listattujen yritysten rahoitusmenettelyihin. Toki näiden yritysten on välillisesti tarkistettava myös alihankkijoitaan ja kumppaneitaan, joka voi olla vaikka yksittäinen ravintola. Yleisesti on kuitenkin hyvä tunnistaa, että vastuullisuuteen liittyvä suoritus liittyy entistä vahvemmin myös haettavaan rahoitukseen.

Lisätietoa

• https://finance.ec.europa.eu/sustainable-finance/tools-and-standards/eu-taxonomy-sustainable-activities_en

Uudistuneet K Code of Conduct -toimintaohjeet

Voimaantulopäivä: 1.3.2024

EU-tasoisten lainsäädäntöuudistusten lisäksi myös K-ryhmä on päivittänyt vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksiaan kumppaneiltaan.

Uudet K Code of Conduct -toimintaohjeet kokoavat yhteen kattavan paketin sääntöjä ja eettisiä toimintakäytäntöjä K-ryhmän liiketoimintaympäristöön. Se korvaa aikaisemmat toimintaohjeet Keskolta ja K-Kauppiasliitolta ja yhdistää ne K Code of Conduct eettisen liiketoiminnan toimintaohjeiksi koko K-ryhmälle.

Uusissa toimintaohjeissa on huomioitu vastuullisuuslainsäädännön muutokset sekä yleinen eettisyyden vaatimusten korostuminen liiketoiminnoissa. Valmistelussa on myös tehty benchmarkingia niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Kespron asiakasravintoloiden näkökulmasta K Code of Conductin myötä koko toimitusketjussa on sitouduttu yhteisiin toimintatapoihin. Keskon yhteistyökumppaneiden edellytetään noudattavan Yhteistyökumppaneiden K Code of Conductia. Lisäksi he sitoutuvat K Code of Conductin myötä välittämään vaateita omille alihankkijoilleen sekä toimittamaan tarvittavat tiedot K-ryhmän raportointivaatimuksiin.

Koko K-ryhmällä on yksi yhteinen SpeakUp-ilmoituskanava, jonka kautta voi kuka tahansa ilmaista huolensa toimintaohjeiden noudattamiseen liittyen.

Muuta huomioitavaa ja lisätietoa

Vastuullisuuden kasvavat vaatimukset korostavat entistä tiiviimpää yhteistyön tarvetta läpi koko arvoketjujemme. Uudet vastuullisuuteen liittyvät lainsäädäntökokonaisuudet haastavat erityisesti hankinnan toimintamalleja sekä vastuullisuuteen liittyviä tietotarpeita.

Kesko ja Kespro järjestivät maalis-huhtikuussa 2024 tavarantoimittajilleen infotilaisuuden vastuullisuuden muuttuvista säädöksistä.

Pääset katsomaan infotallenteita näiden linkkien kautta

• 19.3. Tilaisuus muille kuin elintarvikkeiden tavarantoimittajille: tallenne
• 4.4. Tilaisuus elintarvikkeiden tavarantoimittajille: tallenne
• Voit myös tutustua puheenvuorojen materiaaleihin: Vastuullisuuden kasvavat vaatimukset diat