Hyvinvointi työssä pitää ammattilaisen alalla

Työntekijät voivat hotelli- ja ravintola-alalla paremmin, kun kaikilla on selkeästi tiedossa työpaikan yhteiset pelisäännöt ja omat sekä yhteiset tavoitteet. Työntekijät, jotka tietävät tehtävänsä, sitoutuvat työhön tehokkaammin, ovat motivoituneita ja myös voivat työssään paremmin. Muun muassa kokemus oman työn hallinnasta, työn kuormittavuus henkisesti, palkitsevuus sekä tuki ja tasa-arvoinen työilmapiiri vaikuttavat työhyvinvoinnin tilaan.

Tämä käy ilmi Haaga-Helian opiskelijoiden tekemistä opinnäytetöistä. Kolme opiskelijaa tutki ravintola-alan työntekijöiden psyykkistä työhyvinvointia lähiesihenkilötyön näkökulmasta. Tutkimukset tehtiin Kespron toimeksiannosta.

Tutkimusten mukaan psyykkistä hyvinvointia ravintola-alalla heikentävät epäsopivat työajat, työn liiallinen kuormittavuus, heikko vuorovaikutus työssä, puutteellinen osallistaminen ja heikot mahdollisuudet vaikuttaa työhön. Lisäksi työhön ja ammattiin liittyvät vaaratilanteet sekä ympäristön meluisuus heikentävät työhyvinvointia.

Esihenkilön rooli ohjaavana ja tukevana johtajana edistää yhteishenkeä ja parantaa samalla luottamusta työpaikkaa ja työkavereita kohtaan. Yksilöt voivat työssään paremmin, mitä kannustavampi ja positiivisempi ilmapiiri työyhteisössä vallitsee. Esimerkiksi työntekijöiden tasavertainen kohtelu ja kunnollinen viestintä lisäävät hyvinvoinnin kokemusta työpaikalla.

”Syksyn aikana yhteistyö Kespron ja Haaga-Helian välillä jatkuu, ja opiskelijat tulevat selvittämään syvemmin ravintola-alan työpäiväkokemukseen vaikuttavia asioita. Tavoitteena on myös rakentaa opinnäytetyönä toimialalle ”työkalupakki” toimialan yrityksiin työpäiväkokemuksen kehittämisen avuksi. Monien tutkimusten mukaan hyvällä työntekijäkokemuksella on suora yhteys onnistuneen asiakaskokemuksen luomiseen ja henkilöstön sitoutumiseen”, kertoo lehtori Riikka Hynninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

Työhyvinvointia edistävät

Osallistaminen ja yhdessä tekeminen

Eräs tärkeä lähde työhyvinvointiin on oman työn johtamisen tunne, eli tunne siitä, että työntekijällä on mahdollisuuksia vaikuttaa työtahtiin ja tehtäviin. Mahdollisuudet vaikuttaa työn luonteeseen, sisältöön sekä tapoihin toimia synnyttävät työ­hyvinvointia. Myös yksilön omat tavoitteet, asenne ja suhtautuminen työhön vaikuttavat. Työntekijöiden sitouttaminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen esimerkiksi työyhteisön tapahtumien suunnitteluun edistää koko työyhteisön ilmapiiriä positiivisempaan suuntaan. Yksilön psyykkistä hyvinvointia lisää tunne siitä, että häntä kuunnellaan ja hän on tärkeä osa työyhteisöä.

Esihenkilön ja johdon aito kiinnostus työntekijöistä yksilönä ja tiiminä sekä tuen antaminen

Työhyvinvoinnin johtamista pidetään tutkimuksissa erittäin tärkeänä. Työpaikan työhyvinvoinnin koetaan olevan esihenkilöiden ja yritysten käsissä. Aidosti läsnä oleva esimies vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin positiivisella tavalla. Johdolta ja esihenkilöiltä odotetaan myös työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden parempaa huomioimista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työntekijöiden jaksamisen ja työhyvinvoinnin arvostamista sekä kannustusta, palautteen antoa ja kehityskeskusteluja sekä hyvää työvuorosuunnittelua.

Ennakointi edistää työhyvinvointia

Työhyvinvointisuunnitelma kannattaa päivittää, sillä se auttaa esimerkiksi esihenkilöitä ennakoimaan paremmin työntekijöiden tukemista. Ennakoivalla työotteella voi myös vähentää päivittäistä kuormitusta esimerkiksi työvuorosuunnittelun ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen avulla.

Tavoitteita tukevan, jatkuvan oppimisen ja onnistumisen kulttuurin rakentaminen työpaikalle

Tutkimushaastattelujen mukaan esimerkiksi lähiesihenkilötyöhön ja perehdyttämiseen ei ole työpaikoilla riittävästi aikaa.

Työn säännöllinen tauotus

Ravintola-alan epäsäännölliset sekä kiireessä pidettävät tauot ovat tutkimusten mukaan yksi suurimmista tekijöistä väsymisen ja työhyvinvoinnin lopahtamisen taustalla. Mikäli työpaikassa on huolehdittu taukojen pitämisestä ja järjestämisestä, työhyvinvointi on noussut. Myös riittävä levon määrä työvuorojen ja työpäivien välissä koettiin olevan tärkeää jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta.

Luottamuksen rakentaminen arjessa

Luottamuksellinen ja avoin vuorovaikutus, sekä työntekijöiden kuuntelu ovat tärkeitä asioita hyvässä työhyvinvoinnissa. Myös palautteenanto koetaan tärkeäksi ja sitä toivotaan enemmän. Positiivisen, kannustavan palautteen lisäksi arvostetaan myös kehittävää ja rakentavaa palautetta, joka auttaa ohjaamaan työtä oikeaan suuntaan.

Esimiehen myötäeläminen arjessa ja kyky katsoa asioita toisen silmin

Ravintola-alalla työskentely koetaan usein kuormittavaksi. Työn kuormittavia tekijöitä ovat esimerkiksi vaihtuvat työpisteet, uudet, äkillisesti tulleet vastuualueet, työmäärä sekä kiire. Työtehtävien siirtyminen jonkun toisen vastuulle koettiin lisäävän kiirettä entisestään ja vaikuttavan suurelta osin omaan työssä jaksamiseen. Työntekijöiden puutteen koetaan aiheuttavan stressiä, jota on vaikea purkaa. Stressaava työtilanne voi jatkua, jopa viikkoja, sillä alalla ei tällä hetkellä saada paikattua pitkiä poissaoloja, kun vapaita työntekijöitä ei ole saatavilla.

Työhyvinvointi on kokonaisuus

Työhyvinvointi on kokonaisuus, johon kuuluu psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Se rakentuu työn, työyhteisön, johtamisen, yksilön ja sosiaalisten suhteiden avulla. Työhyvinvointi kehittyy jatkuvasti trendien, tavoitteiden ja ihmisten toiminnan mukaan, ja sitä voidaan kehittää parempaan suuntaan. 

Psyykkinen hyvinvointi rakentuu ihmisen omasta psykologisestä pääomasta, terveydestä ja fyysisestä kunnosta. Psyykkisellä hyvinvoinnilla ohjataan yksilön mielen perustoimintoja: oppimista, muistamista, ajattelemista ja havaitsemista.

Yksilön psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat myös oma asenne, arvomaailma, motivaatio, geeniperimä sekä kasvu- ja työolosuhteet. Psyykkisestä työhyvinvoinnista puhuttaessa voidaan tarkastella yksilön henkistä hyvinvointia suhteessa omaan hyvinvointiin ja työhyvinvointiin. Omalla motivoituneisuudella, itseluottamuksen ja minäpystyvyyden tunteella vaikutetaan psyykkisen työhyvinvoinnin syntymiseen.