Kespron trenditutkimus ennustaa: Maailman ravintolatrendit

Kespron teettämä Maailman ravintolatrendit -tutkimus on osa Kespron vuosittaisten tutkimusten sarjaa. Aiempien vuosien tutkimuksissa on selvitetty ravintolamaailman muutoksia reseptien, asiakaskokemuksen ja asiakastyyppien näkökulmasta.

”Ravintola-ala on tietenkin mullistunut vuoden sisällä enemmän kuin edellisissä tutkimuksissamme on osattu ennustaa. Tästä huolimatta aiemmissa julkaisuissa nousseet muutokset, kuten ulkona syömisen arkipäiväistyminen, take awayn kasvu tai ravintolaruoan saapuminen päivittäistavarakauppojen tarjontaan, ovat vahvistuneet erityisesti koronapandemian myötä”, Kespron markkinointijohtaja Hannu Korhonen sanoo.

Tänä vuonna kartoitettiin yksittäisten maiden keittiöiden ja hittireseptien sijaan laajempia kokonaisuuksia, kuten sitä, minkälaisia asioita asiakkaat toivovat ravintolakäynniltä ja minkälaiset seikat vaikuttavat ravintolan valintaan.

Kesprossa eletään tulevaisuutta jo tänään yhdistämällä olemassa oleva data sekä tulevaisuuden trendit asiakkaille hyödyllisiksi näkemyksiksi.

”Meille on tärkeää tuntea muuttuvat tarpeet, jotta pystymme tekemään ulkona syömisestä yhä suositumpaa. Kaikki tekemisemme tähtää siihen, että asiakkaidemme liiketoiminta olisi arjessa mahdollisimman sujuvaa ja että he menestyisivät tulevaisuuden muuttuvassa toimintaympäristössä”, Korhonen kiteyttää.

1. Lähimatka ravintolaan

Eri ruokakulttuureita yhdistävästä fuusio- ja cross kitchen -trendistä siirrytään tutkimuksen mukaan mikroalueiden makuihin. Kun matkus­taminen ei ole mahdollista, lomamatkojen makumuistoja haetaan oman lähialueen ravintoloista.

Aasialaisen, japanilaisen tai esimerkiksi kiinalaisen ruoan sijaan ryhdytään puhumaan esimerkiksi Lounais-Kiinan Yunnanin alueen annoksista. Meksikolaisen sijaan tutustutaan Jukatanin niemimaan paikallisiin erikoisuuksiin ja Karibian makuihin.

2. Kokin ammattitaitoa arvostetaan

Ravintoloista haetaan elämyksiä, joita kotikeit­tiöissä ei pystytä toteuttamaan. Samaan aikaan kun keinolihat yleistyvät, mennään ravintoloihin myös yllättymään perinteisemmistä raakaa-aineista, kuten sisäelimistä ja muista harvinaisemmista ruhon osista uusin tavoin tarjottuna.

Ammattitaitoa vaativien lihojen tai erikoisempien eläimen osien valmistuksesta tulee ravintolakäyntien kohokohtia. Ruhon eri osien luova hyödyntäminen on myös vastuullista, kun raaka-aine saadaan hyödynnettyä mahdollisimman pitkälle.

3. Maapalloystävällisyys

Rakkaus ympäristöä kohtaan välittyy ravintoloiden keittiöihin. Samalla kun huoli luonnon monimuotoisuudesta, eläinten hyvinvoinnista ja ruoan ilmastovaikutuksista puhuttaa entistä enemmän, kasvavat myös tuotantoon liittyvät ympäristöpaineet. Erot ovat kuitenkin alueellisia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa matka lihankäytön vähentämiseen ravintoloissa on pitkä, vaikka alueellisesti tästä löytyykin esimerkkejä maan itä- ja länsirannikolta.

Suomessa kiinnostus ilmaston ja biodiversiteetin huomioivaa ruokailua kohtaan on jo nähtävissä etenkin arjessa, ja enemmistö suomalaisista olisi jopa valmis maksamaan enemmän eettisesti ja ilmastoystävällisesti tuotetusta ravintolaruoasta.

48 % on kiinnostunut arjen makumatkailusta. Lähialueen ravintolasta haetaan autenttisia makuelämyksiä, ja pienemmät paikalliset keittiöt tulevat kuluttajan saataville.

86 % suomalaisista on kiinnostunut ulkomailta tuoduista autenttisista raaka-aineista ja valmistustavoista. Kiinnostus on yleisintä nuorissa sukupolvissa.

33 % on kiinnostunut erikoisemmista eläinperäisistä tuotteista, kuten sisäelimistä.

93 % vastaajista on ravintolassa käydessä kiinnostunut annoksista, joita ei kotiolosuhteissa tule valmistettua.

96 % suomalaisista on kiinnostunut lähellä tuotetuista raaka-aineista.

Näin tutkimus tehtiin

Tutustu kattavamman raportin PDF-versioon tästä.

Kespron teettämä Maailman ravintolatrendit -tutkimus jakaantui kolmeen vaiheeseen: olemassa olevan tiedon analyysiin, asiantuntijahaastatteluihin ja K-ryhmän Kylä-asiakasyhteisössä tehtyyn tutkimukseen. K-ryhmän Kylä-asiakasyhteisön kuluttajapaneelissa tehtiin kysely, jonka vastaajat valittiin vastaamaan Suomen väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kyselyyn vastasi 9.9.–13.9.2020 yhteensä 1 204 iältään 18–70-vuotiasta kuluttajaa. Tutkimuksessa haastateltiin lisäksi neljää kansainvälistä ulkona syömisen asiantuntijaa. Tutkimuksen toteutti Frankly Partners.