Kespron ravintolatrenditutkimus: Matkailun kaipuu lieventyy makumatkailulla
Matkailun puutteesta johtuva makumatkailun lisääntyminen on tällä hetkellä yksi suurimmista ulkona syömiseen vaikuttavista muutosvoimista.
Julkaistu
Kespro tutki Maailman ravintolatrendit -tutkimuksessaan, mitä Suomeenkin vaikuttavia ulkona syömisen ilmiöitä on tällä hetkellä maailmalla liikkeellä ja miten suuri vaikutus niillä tulee olemaan Suomessa.
”Poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta ravintolatrendien kehitys ei ole pysähtynyt, mutta korona on vahvistanut tiettyjä kehityssuuntia. Ravintolat monipuolistuvat ja uusia ravintolakonsepteja avautuu edelleen tasaisesti, Suomessa erityisesti pääkaupunkiseudulla”, kertoo Kespron kaupallinen johtaja Jerry Tiittala.
”Eniten trendejä Suomeen jalkauttavat yksittäiset innovatiiviset ravintoloitsijat. Osa trendeistä liittyy uuteen teknologiaan ja osaan vaikuttaa suomalaisten kuluttajien odotusten muuttuminen. Ravintola-ala onkin maassamme yksi tärkeimmistä toimialoista, joka aktiivisesti kehittää maamme ruokakulttuuria ja kansainvälistymistä”, sanoo Tiittala.
Tutkimuksen mukaan nämä trendit vaikuttavat eniten ensi vuonna ulkona syömiseen Suomessa:
Makumatkat maailmalta
76 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut autenttisista ”makumatkoista ravintoloissa”, kun matkustaminen on estynyt. Erityisen korkeaa kiinnostus on nuorten keskuudessa.
Esimerkkejä, kuinka trendi näkyy ravintoloissa: yllättävät ja tuntemattomat raaka-aineet lisääntyvät, pienten paikallisten mikroalueiden keittiöiden nousu maailmalta, keskittyminen yhä pienempiin nyansseihin raaka-aineissa ja keittiökulttuureissa.
”Esimerkiksi 79 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut maailmalta tulevista uusista ja erikoisemmista tavoista valmistaa Suomessa tuttuja raaka-aineita. Matkustusrajoitukset ovat saattaneet kiihdyttää ilmiötä, mutta toisaalta muutoksessa on myös paljon kyse vaihtelun ja uuden kokemisen halusta”, kertoo Tiittala.
Terveys ja turvallisuus ravintola-alalla
73 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut ravintoloiden turvallisuudesta ja vastuullisuudesta todistavista sertifikaateista tai teknologiasta.
Esimerkkejä, kuinka trendi näkyy ravintoloissa: automaation lisääntyminen, avoimemmat ruokailutilat, terassien lisääntyminen, take awayn lisääntyminen.
”Ravintoloitsija ovat onnistuneet luomaan uusia turvallisuutta lisääviä ratkaisuja ulkona syöjien tueksi. Ravintoloilla onkin valtaisa yhteiskunnallinen rooli suomalaisten arjessa, kun uutta turvallista palveluasiointia kehitetään eritoten ravintoloissa. Jopa 55 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut turvasermeillä erotetuista ruokailutiloista”, Tiittala sanoo.
Maapalloystävällisyys
88 prosenttia suomalaisista haluasi ulkona syödessään suosia ravintoloita, jotka ottavat luonnon monimuotoisuuden huomioon.
Esimerkkejä, kuinka trendi näkyy ravintoloissa: yksisoluproteiinien käyttö lisääntyy, eläinten hyvinvoinnin huomiointi entistä tarkemmin, annosten hiilijalanjälkilaskurit.
”Luonnon monimuotoisuuden, eettisyyden ja ympäristön huomioiminen on jo ennen koronaa puhuttanut laaja muutosvoima. Esimerkiksi 63 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan enemmän eettisesti ja ilmastoystävällisesti tuotetusta ravintolaruoasta”, Tiittala toteaa.
Näiden lisäksi tutkimuksessa havaittiin kolme maailmalla voimistuvaa ulkona syömisen muutosvoimaa, jotka vaikuttavat suomalaisiin:
Elämän piristäminen ravintolaruoan keinoin
Tämä näkyy Suomessa esimerkiksi siinä, että 59 prosenttia suomalaisista on kiinnostuneita tilaamaan kotiin fine dining -ruokaa, joka viimeistellään itse.
Raaka-aineiden ja valmistustapojen kunnioittaminen
Suomalaisista 93 prosenttia on kiinnostunut lähellä tuotetuista raaka-aineista. Ravintolaan mennään nauttimaan annoksia, joita ei osata valmistaa itse.
Personoitu ruoka
Datan hyödyntäminen ravintolassa saattaa tarjota kuluttajille tulevaisuudessa ”ravintolaruoan Netflixin”. Suomalaisista 61 prosenttia on kiinnostunut älykkäistä ruokatoimituspalveluista, jotka toimittavat ruokavalion ja terveystilan mukaisia ravintola-annoksia.
Koko tutkimus ja kattavampi raportti saatavissa täältä.
** Tutkimus toteutettiin K-ryhmän Kylä-asiakasyhteisön kuluttajapaneelissa 9.–13.9.2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 1204 iältään 18–70-vuotiasta kuluttajaa ja otos painotettiin jälkikäteen vastaamaan Suomen väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin neljää kansainvälistä kokemusta omaavaa ravintola-alan asiantuntijaa. Tutkimuksen toteutti asiakasymmärrys- ja strategiatoimisto Frankly Partners Kespron toimeksiannosta.*
Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.
Tule asiakkaaksiAsiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.
Tilaa Kespronetistä
