"Kuumaa!" Tarjoa lämmittävät juomat talvisesonkiin

Höyryävän lämmittävät juomat kuuluvat talveen. Niiden sesonkia voi venyttää kuumimman glögikauden jälkeiseen aikaan tarjoamalla vaihtoehtoja perinteiselle punaviiniglögille.

Julkaistu

Päivitetty

Teksti

Lasse Pakarinen

Kuvat

Katja Nirkkonen ja iStock

Kun lämpötila laskee, monen alkaa tehdä mieli lasiinsa jotain lämmintä. Kuumissa juomissa on omat trendinsä, mutta toisaalta moni asiakas miettii, että vanhassa vara parempi. Juomakonsultti Mika Koivula sanoo, että meillä Suomessa ja muuallakin Pohjois-Euroopassa glögi on kuumien juomien veturi.

”Jengi sekoaa glögistä ihan tolkuttomasti. Kun glögikausi tulee, se tulee ryminällä.”

Glögi on monelle ravintolalle loppuvuodesta tärkeä myynnin tuoja, jonka kanssa halutaan pelata varman päälle. Koivula kuitenkin kannustaa kokeiluihin.

”Itse toivon, että uskallettaisiin lähteä tuunaamaan. Mahdollisuudet ovat rajattomat, glögissä ei ole tiukkoja kriteereitä, millainen sen pitäisi olla.”

Kespron tuotepäällikkö Annakaisa Virtanen on hänkin havainnut glögin merkityksen, mikä näkyy myös Kespron valmisglögien menekissä. Toisaalta Virtanen nostaa trendinä muiden kuumien juomien paluun. Esimerkiksi 1990-luku on nyt in.

”Nyt näkee selkeästi, että klassikot nostavat päätään. Hot shotit, irish coffeet ja rommitotit huomaa meidän menekissämme.”

Etenkin pohjoisen hiihtokeskuksissa myös kaakaopohjaisilla juomilla, esimerkiksi sitrusliköörillä maustetuilla, on nostetta.

MN 5 23 Ilmio 6 Alkoholittomat juomat ovat iso ilmiö. Kuumien ja kylmien elementtien yhdistäminen on puolestaan orastava trendi.

Mitä maailmalla?

Kuumissa juomissa trendit eivät liiku yhtä vauhdikkaasti kuin muissa juomasekoituksissa.

”Aika monessa johtavassa cocktailkulttuurin maassa ei ole kylmää talvea. Se johtaa siihen, että ei ole niin paljon kuumia juomia kuin täällä”, Mika Koivula arvioi.

Koivula sanoo, että New Yorkin ja Lontoon tapaisissa cocktailkaupungeissa on totuttu martineihin, old fashionediin ja muihin drinkkeihin, jossa alkoholi maistuu selkeänä. Se heijastuu kuumissa juomissa, kuten hot toddyssa eli suomalaisittain vaikka rommitotissa.

Juoma syntyy mistä tahansa alkoholista, makeutuksesta sekä teestä tai kuumasta vedestä, joka voi olla maustettu. Juomaan voi lisätä raikkautta sitruunalla. Toinen kansainvälinen esimerkki, joka toki näkyy myös Suomessa, on irish coffee sekä sen muusta kuin irlantilaisesta viskistä varioidut sisarukset. Maailmalla irish coffeesta nähdään myös muokattuja versioita, joissa esimerkiksi sokeri tai kerma on maustettu.

MN 5 23 Ilmio 2 Hot toddy -juomaan tulee raikkautta sitruunasta.

Glühwein, mulled wine, mulled cider

Suomalaisen glögin eteläiset serkut ovat tyypillisesti pohjoisen versioita vähemmän makeita sekä kenties vähemmän mausteisia. Saksankielisessä Keski-Euroopassa nimenä on Glühwein, Ranskassa vin chaud, Englannissa taas puhutaan mulled winestä.

Kespron Virtanen pohtii, että nimeämällä kuuman viinin muuksi kuin glögiksi juoman myyntikautta voi ehkä venyttää pidemmälle. Alpeilla Glühweinia nautitaan lumien sulamiseen asti.

Mika Koivula puolestaan miettii, että Suomessakin glögin voisi sekoittaa hieman kuivemmaksi ja tarjota tavanomaista lyhyempänä. Näin asiakkaalle saattaa maistua toinenkin lasillinen.

Englannista kuumien juomien valikoimaan voi ottaa vielä mulled ciderin eli kuuman, maustetun siiderin. Siideri tosin ei ole raaka-aineena halvimmasta päästä, joten vastaavaa makumaailmaa voi kehittää omenamehun pohjalle.

Orastavia mikrotrendejä

Lämpimien juomien pieninä ilmiöinä Koivula nostaa drinkit, joissa sekoitetaan kuumia ja kylmiä elementtejä. Se voi tarkoittaa kylmää pohjaa, jonka päällä on kuumaa vaahtoa. Yllättäjänä Koivula nostaa maailmalta rasvan – esimerkiksi voin tai kookosrasvan – käyttämisen kuumissa juomissa. Se antaa runsaan suutuntuman esimerkiksi hot toddy -tyylisiin juomiin.

Toisaalta kylmänä tunnetuista juomista voi tehdä kuumia versioita. Kun mojito-trendi oli takavuosina huipussaan, Koivula sekoitti kuumia mojitoja, joiden ainesosana oli minttutee – kyseessä oli siis eräänlainen minttuinen hot toddy.

MN 5 23 Ilmio 7 Lämmin kirsikkaolut sopii talvisesonkiin.

Mitä kuumiin juomiin?

Lämpimien juomien klassisia raaka-aineita ovat kahvi, tee, kuuma vesi, lämmitetty mehu ja viini. Saksassa ja Alpeilla näkee jonkin verran myös lämpimiä oluita, Belgiassa lämmitettyjä kriek-kirsikkaoluita.

Kespron loppuvuoden myynnissä kuumien juomien ainesosista näkyvät esimerkiksi irlantilaisten viskien, rommin ja liköörien myynnin kasvu. Virtanen nostaa, että kuumiin juomiin sopivat myös väkevöidyt viinit, kuten madeira. Toisaalta loppuvuodesta myös makusiirapeissa tapahtuu suosituimpien makujen muutos. Kesprosta tilataan esimerkiksi piparkakun, kanelin tai kurpitsan makuisia siirappeja, mutta toki myös marjaisat maut ovat suosittuja.

Kuumat juomat voivat saada lisäsävyä myös tavanomaisista poikkeavista alkoholeista, esimerkiksi eau de vie -hedelmä- ja marjatisleistä tai maustetuista rommeista. Myös persoonallisilla likööreillä juomiin voi varioida uusia makukerroksia.

Mausteina voi käyttää perinteisten joulumausteiden ohella vaikka fenkolinsiemeniä tai maustepippuria.

Nousevat vaaleat glögit

Vaaleat glögit ovat tehneet nousua punaisten rinnalle jo useamman vuoden ajan. Niissä makumaailman kirjo on laajempi kuin punaisissa, ja juomat ovat usein vähemmän makeita. Vaalea glögi voi olla punaista hennommin maustettu ja rakentua esimerkiksi omenamehun ja valkoviinin pohjalle.

Ravintola voisi tarjota yhden punaisen vaihtoehdon sijaan useampaa erilaista glögiä. Omat reseptit antavat mahdollisuuden erottautumiseen.

Myös alkoholittomat tarjolle

Alkoholittomat ja matala-alkoholiset juomat ovat iso trendi. Virtanen kertoo, että matala-alkoholisia juomia myydään myös Kespron kautta aiempaa enemmän. Koivula sanoo, että alkoholittomien kuumien juomien ideoinnissa vain taivas on rajana. Suomesta löytyy paljon erilaisia marjamehuja ja -tiivisteitä. Mukaan sopivat myös alkoholittomat viinit sekä mausteet, joita voi varioida loputtomasti.

Virtanen nostaa vielä alkoholittomat tisleet, joista voi saada lisäsävyjä. Toisaalta vaikka myös ginger ale voisi sopia sekoitukseen. Ravintolan oman signature-glögin voi hyvin tehdä alkoholittomana. Alkoholillisen siitä saa terästämällä vaikka brandyn, viskin tai rommin avulla.

MN 5 23 Ilmio 3 Vaalea glögi on rakennettu omenamehupohjaan. Resepti ja juomavinkit: Mika Koivula / Mikoi Consulting – Instagram @kotibaari.

Resepti: Alkoholiton vaalea glögi

Ainekset:

  • 300 ml omenamehua
  • 300 ml vettä
  • 300 ml alkoholitonta valkoviiniä (esim. Riesling)
  • 2 pussia mustaa teetä
  • 3 kanelitankoa
  • 10 mausteneilikkaa
  • 1 tl fenkolinsiemeniä
  • 2 laakerinlehteä

Valmista näin:

  1. Keitä hiljalleen vähintään 20 minuuttia, mutta anna teen olla mukana korkeintaan 5 minuuttia. Vaihtoehtoisesti anna kylmämaustua yön yli.
  2. Siivilöi ja lämmitä ennen tarjoamista.
  3. Haluttaessa terästää glögi: Mittaa lasiin 150 ml glögipohjaa ja terästä se 40 %:n bourbonilla, muulla savuttomalla viskillä tai calvadoksella. Lisäämällä 1,5–2 cl glögin alkoholipitoisuudeksi tulee 3,64 % – 4,71 %.



Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.

Tule asiakkaaksi

Asiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.

Tilaa Kespronetistä