Suomen paras kalapaikka

Vuonna 1880 Suomen suuriruhtinaskunnassa, Helsingin kauppatorilla, oli ensimmäistä kertaa tarjolla uuden tukkurin Erik Erikssonin herkullisia haukia, ahwenia ja lahnoja. Tuosta alkoi Suomen vanhimman alan yrityksen, Kalatukku E. Erikssonin taival. Erik hankki purjehdusreissuillaan saaristopitäjistä suomukaloja ja pyöritti tukkua, ja vaimo Erika huolehti puolestaan käytännön vähittäiskaupasta. Vuonna 1889 koitti juhlahetki, kun pariskunta avasi oman kalaliikkeen vastavalmistuneessa Helsingin Vanhassa kauppahallissa.

Erikin ja Erikan jälkeen yritystä jatkoi heidän tyttärensä Ester yhdessä miehensä Augustin eli Akun kanssa. Aku ymmärsi pakasteidenkin päälle. Hän aloitti 1930-luvulla kalan ja äyriäisten maahantuonnin ulkomailta. Tulevina vuosikymmeninä yritys laajentui, matkan varrelle mahtui myös yrityskauppoja ja fuusioitumisia.

Samaan aikaan nuori kansakunta kas¬voi ja kehittyi, selviytyi sotien kohtalon vuosista ja alkoi kehittyä moderniksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Vain yksi asia pysyi koko ajan muuttumattomana: helsinkiläiset tiesivät, että E. Erikssonin liike kauppahallissa oli kaupungin parhaita kalapaikkoja. 1980-luvulla Kai Röntynen johdatti vanhan perinteisen perheyrityksen takaisin tukkukauppaan, josta oli jo ennätetty välillä hetkeksi luopuakin.

Vuonna 1995 Suomi liittyi EU:hun. Elintarviketeollisuuden sääntely tehostui, alalle tuli paljon uusia velvoitteita, mutta myös uudenlaista tukea. ”1990-luvun lopulla teimme strategisen päätöksen ryhtyä palvelemaan erityisesti ravintoloita, suurkeittiöitä ja vähittäiskauppoja laajalla valikoimalla ja premium-tuotteilla”, Röntynen kertoo.

Kaiken perustana käsityö

”Laadukkaat tuotteet, vaativat asiakkaat.” Näin Kalatukku E. Erikssonin maailmaa kuvailee nykyinen toimitusjohtaja Mika Jääskeläinen. Hän arvioi, että raaka-aineisiin liittyvät perusasiat eivät ole muuttuneet miksikään 140 vuodessa. ”Nykyään asiakkaiden vaatimuksiin tosin kuuluu se, että kala on myös helposti käsiteltävää, vaikkapa valmiiksi paloiteltua.” Erik Eriksson nyökkäilisi varmaan hyväksyvästi, kun näkisi, että tänäkin päivänä kaiken perustana on käsityö.

Kalatukku E. Erikssonilla on nykyään listoillaan yli tuhat nimikettä. ”Kotimainen kala on ykkösjuttumme. Kalakauppa on kuitenkin globaalia, hankimme raaka-aineita ympäri maailmaa.” Jääskeläinen huomauttaa, että keskeistä on myös jatkuva tuotekehitys. ”Suomalainen kala taipuu vaikkapa sushiksi. Tai sata vuotta vanhassa, jo Erik Erikssonille tutussa reseptissä, voikin olla mukana esimerkiksi jokin itämainen twist.”

Made kutee helmikuussa

Kalatukku E. Eriksson on nykyään osa Keskoa. ”Arkemme ei ole sinänsä muuttunut. Toimimme edelleenkin perheyrityksen tavoin. Monet työntekijämme ovat vanhan liiton kalakauppiaita, ja heillä on alalta vuosikymmenien kokemus. He ymmärtävät hyvin myös kalakaupan vaatimukset ja lainalaisuudet, esimerkiksi sen, että tähän alaan vaikuttavat myös sesongit ja sää.” Se ei ole muuttunut Erik Erikssonin ajoista miksikään, että madeaika on helmikuussa eikä juhannuksena. ”Eikä merelle lähdetä kalastamaan, jos myrskyää.”

Kalatukku E. Eriksson tunnetaan myös vastuullisuudestaan. Yritys on ollut alan ensimmäisten toimijoiden joukossa ottamassa käyttöön villin kalan MSC- ja kasvatetun kalan ASC-sertifikaatteja. Se on nostanut tiedotuksessaan esille WWF:n kalaoppaan, joka jakaa ruokakalat liikenne-valojärjestelmän avulla suositeltaviin, harkittaviin ja vältettäviin.

Kalatukku E. Eriksson on ollut mukana kehittämässä myös ympäristöystävällisesti kasvatettua Benella Kalaa. Benella Kalojen ruokinnassa käytetään silakoista ja kilohaileista valmistettua Itämerirehua. 140-vuotiaan katse on vahvasti tulevaisuudessa.