Tiede, taide ja teknologia ovat osa tulevaisuuden ruokaelämystä

Yhdessä syöminen on yhteisöllistä liimaa, jonka ydin ei muutu, vaikka teknologia arjessa pyrkii meitä siitä eriyttämään.

Julkaistu

Tiede, taide & teknologia ravintolaruokailussa

Nykyteknologia mahdollistaa ruokailun ikiaikaisen yhteisöllisyyden, vaikka ruokailijat istuisivat ravintoloissa eri puolilla maailmaa.

menu 1-22 tomaattikeitto 0363 Tuorejuustomoussella täytetyt tomaatit kelluvat kuin planeetat avaruudessa. Uppoudu maagiseen annosvideoon Kespron Instagram-tilillä @kesprosuomi.


Tabletilla ja silmissä poreileva keittolautanen herättää ruokahalun. Kädessä on lusikka, jonka liiketunnistin ohjaa kanssaruokailijoiden sensorein varustetut vyöt värähtelemään ja viestimään tuntoaistin välityksellä myös muiden pistäneen samanaikaisesti lusikkansa soppaan. Kun tomaattikeiton liemi hivelee omia makunystyröitä sekä korviin kantautuvat syömisen äänet että tabletilla pyörivä kuva kertovat toisten jakavan saman nautinnon.

Nykyteknologia mahdollistaa yhteisöllisen aistielämyksen, vaikka fyysisesti oltaisiin tuhansien kilometrien päässä toisistaan. Tiede ja taide on teknologian avulla mahdollista yhdistää yhteisölliseksi, jaettavaksi ruokailuelämykseksi.

Myös musiikin ominaisuuksien ja makuominaisuuksien välisiä assosiaatioita on kartoitettu moniaistillisuutta tutkivissa hankkeissa. Ympäröivällä äänimaisemalla voidaan vaimentaa tai voimistaa esimerkiksi maistettavan asian makeutta tai karvautta. Äänet vaikuttavat maistamiseen samoin kuin esimerkiksi rypälelajikeviinejä varten muotoillut astiat.

Hyvä tietää: Espanjalainen keittiömestari Paco Roncero on hyödyntänyt jo vuosia teknologian mahdollisuuksia moniaistillisten ravintolaelämysten tuottamisessa avantgardistisessa, kahden Michelin-tähden Sublimotion Ibiza -ravintolassa Madridissa. Inspiroidu aiheesta: sublimotionibiza.com

Resepti: Täytetyt tomaatit tomaattiliemessä


Ravintolaruokaa printteristä?

3D-tulostimet ovat löytäneet tiensä jo huippukokkien keittiöihin. Niiden avulla on mahdollista tuottaa yhä personoidumpia ruokaelämyksiä.

menu-lehti 1-2022 3D-muotit 0055

Kolmiulotteinen tulostus tarkoittaa esineiden valmistamista materiaalia lisäämällä 3D-tulostimen avulla. Printterillä voi tulostaa uniikkeja ja teknisesti haastavia kolmiulotteisia muotoja. Materiaalina käytetään muun muassa erilaisia muoveja, metalleja ja keraamia.

”3D-tulostus on tuotekehityksen, kustomoinnin ja pienimuotoisen sarjatuotannon työväline. Ala kehittyy vauhdilla ja uusia käyttökohteita löytyy koko ajan lisää”, sanoo Svante Knuus Maker3D-yrityksestä, joka mallinsi ja toteutti kuvan 3D-muotit.

”Ravintoloille 3D-teknologia tarjoaa mahdollisuuksia uusien ideoiden kokeiluun. Esillepano ja erilaiset muotit ovat tyypillisiä tulostuksen käyttökohteita.”

3D-tulostusta voidaan tehdä myös ruoka-aineilla. Toistaiseksi harvinaisia 3D-ruokatulostimia käytetään lähinnä ravintola-alalla. Keittiömestari Marco Pierre White tarjoilee jo Leicester Square -ravintolassaan Lontoossa 3D-printattua ja vegaanista lihankorviketta.

Bocuse d'Or ja 3D

3D-tulostettuja muotteja on käytetty myös Bocuse d´Or -kilpailuissa kilpailuannosten wau-efektien luomisessa. Suomen Bocuse d'Or -joukkueet ovat kulkeneet eturintamassa erilaisten teknologioiden suhteen. Vuoden 2019 kilpailussa myös Tanskan Kenneth Toft-Hansen käytti silikonimuotteja, jotka mahdollistivat täysin uniikkien orgaanisten muotojen hyödyntämisen.


Resepti: Lehtikaalikeksi

menu-lehti 1-2022 haukimureke 3D 0090 Uniikissa 3D-muotissa kypsennetty haukimureke tarjoaa elämyksen, jonka asiakas jakaa myös somessa – #elämys.


Juomasuositus

LA RUCHETTE DORÉE BLANC, RHÔNE, RANSKA, 21776111 75 CL 11,29 plo

Haukimurekkeen ja kaalien seuraksi sopii aromikas ja ryhdikäs viini. Etelä-Ranskasta, Rhônen alueelta tuleva kuiva valkoviini on pehmeän mausteinen ja vivahteikas.

Moniaistinen illuusio

Tulevaisuuden ravintolassa teknologia mahdollistaa jo ensimmäisen suupalan nauttimisen missä tahansa todellisuudessa.

menu-lehti 1-2022 virtual reality 0002 3 Kun valmistat Grana Padano -juustopallot oheisen ohjeen mukaan, et tarvitse panerointia. Näin kuori on rapea, ohut ja erityisen miellyttävä syödä.

Tehostetun todellisuuden välineiden, kuten virtuaalilasien, käyttöä on yhdistetty myös ruokailukokemukseen. Ravintolassa vaikkapa Grana Padano -juustopallo voidaankin tarjoilla asiakkaalle kuin oltaisiin juustokellarissa Breschiassa, Pohjois-Italiassa. Tai vaikka kuun pinnalla.

Virtuaalitodellisuus keinotekoistaa erilaisten sensoreiden avulla elämyksen, johon liittyy näkeminen, kuuleminen, kosketus ja parhaimmillaan jopa tuoksu.

VR-laseja, musiikkia ja liiketunnistimia yhdistämällä on mahdollista päästä sisään myös itse elintarvikkeeseen: ruokailija onkin itse juustopalassa tai viinilasissa. Mikrobitasolla moniaistisesta syömisestä muodostuu avaruudellinen taide-elämys.

Resepti: Juustopallot


Tulevaisuuden ruokaelämys

menu lehti 1-2022 Inspiraatio 1 Tiede-taide-teknologia 001 Teksti: Tiina Rantanen
Kuvat: Vesa Tyni

Voiko teknologian ja taiteen yhdistelmä tuottaa yhteisen ruokaelämyksen ravintolassa, vaikka istuisimme syömässä yksin maapallon toisella laidalla? Kysyimme sitä moniaistisen ruokakokemuksen tutkimuksen edelläkävijältä, professori Anu Hopialta.

Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa on pitkä perinne moniaistisen ruokakokemuksen aistinvaraisesta tutkimuksesta. Tehty työ vahvistaa ruokailun moniaistiseksi kokemukseksi, johon nivoutuu paljon henkilökohtaisia tunteita, ominaisuuksia ja odotuksia.

”Ruokakokemus on dynaaminen ja monimutkainen yhdistelmä moniaistisuutta, estetiikkaa, merkityksiä ja tunteita. Jopa arvomaailmamme näkyy lautasellamme”, tutkimusjohtaja, professori Anu Hopia kuvailee ruokailutapahtumaa.

Syömiseen ei voi liittää yhtä hallitsevaa aistia. Ei edes makua, vaikka usein puhutaan ruoan mausta ja siitä, miltä ruoka maistuu. Aisteinemme ja odotuksinemme olemme yksilöitä: yhdellä korostuu näkö, toisella tunto. Niinpä lautasliinan väri tai pinnan karheus voi olla ruokailuelämykseen vaikuttava tekijä. Myös kuulo on tärkeä osa ruoan aistimista, – napsahtaako porkkana, tai minkälaisena asiakas kokee ravintolan äänimaiseman.

Yksinäiset ruokailijat saman ruokaelämyksen äärelle

Ruokailun merkitys yhteisön liimaamisessa yhteen on tänään sama, vaikka teknologia pyrkii erkaannuttamaan meitä omiin digimaailmoihimme.

”Yhdessä syödessä olemme ainutkertaisesti läsnä. Jaamme saman kokemuksen kaikilla aisteilla. Ruokailun yhteisöllinen merkitys ei ole muuttunut, vaikka teknologia on yhä monimuotoisempi osa elämää. Meidän pitäisi valjastaa teknologia palvelemaan yhteisen ruokailun ikiaikaista merkitystä”, Hopia visioi.

Se, miten tätä mahdollisuutta hyödynnetään tai miten se osataan huomioida ravintoloissa on kiistatta tulevaisuuden kaupallisia kilpailutekijöitä.

”Gastronomisessa tutkimuksessa korostuvat uudet, ruokailuelämystä korostavat lähestymistavat. Olemme tutkineet muun muassa äänimaiseman ja musiikin merkitystä osana ruokakokemusta. Olemme tehneet yhteistyötä taiteilijoiden ja keittiömestareiden kanssa. Kokemus osoittaa jokaisen voivan inspiroitua yhteistyötä."

menu 1-22 tomaattikeitto 0408

Värähteleviä aterimia ja virtuaalista viinin maistelua

Virtuaalitodellisuus eli VR on tekniikka, jolla voidaan huijata ihmisaivoja. Mieli kokee tietokoneella kehitetyt elementit sen avulla osana todellisuutta. VR-laitteiden avulla jokaisen on mahdollista olla osa keinotodellisuutta. VR voidaan myös nivoa osaksi todellista maailmaa, jolloin ruokailuunkin voidaan liittää lisää elämyksellisyyttä.

VR-lasien avulla on tehty viininmaistatusta, sekä kokeiltu, voisiko ruokailun yhteisöllisyyttä vahvistaa erilaisten digiteknologioiden avulla. Tähän on valjastettu liiketunnistimella varustettuja aterimia ja niihin liitettyjä värähtelyä ja ääntä tuottavia vöitä yhtenäistämään elämyksiä. Mukana on myös iPadilla viritetty keittolautanen. Kaikki pelimaailmasta tuttua, mutta voisiko se olla osa ruokailukokemusta?

Ravintoloihin onkin odotettavissa enemmän moniaistillisiksi suunniteltuja konsepteja, palveluita ja annoksia, joissa huomio on aistien yhteisvaikutuksessa. Moniaistillisuus lisää mielenkiintoa, aitouden kokemusta, vahvistaa tunnekokemuksia ja tuo lisämyyntiä. Myös etänä.

Maustavatko tiede, taide ja teknologia tulevaisuuden ruokaelämyksiä? -tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten uusien teknologioiden avulla voidaan vaikuttaa ruokailukokemukseen. Professori Anu Hopian, professori Seppo Salmisen sekä muusikko, jatko-opiskelija Sami Silènin lisäksi ryhmään kuuluvat tutkijat Bruno Mesz ja Gabriel Vinderola, tanssitaiteilija Maria Zegna sekä VR-asiantuntija Jean-Christophe Sakdavong.

Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.

Tule asiakkaaksi

Asiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.

Tilaa Kespronetistä