Lihavinkki: Maailman parhaan naudanlihan kasvattavat ihmiset

Suomessa naudanlihan tuotanto on vastuullista

Suomalaisilla Atrian Perhetiloilla tehdään päivittäin tinkimätöntä työtä eläinten hyvinvoinnin eteen. Ilman Atrian Perhetiloja ei suomalaisissa ravintolapöydissä olisi maailman parasta naudanlihaa. Nautojen ruokinta perustuu omalla kotitilalla kasvatettuun nurmirehuun, jota täydennetään lähialueilla kasvaneella rehuviljalla sekä kivennäisrehulla.

Naudat ovat kiertotalouden mestareita, sillä ne pystyvät hyödyntämään myös elintarviketeollisuuden kuitupitoisia sivuvirtoja, kuten oluen valmistuksesta saatavaa mäskiä ja rypsiöljyn valmistuksesta yli jäävää rypsirouhetta. Atrialaiset naudat eivät syö soijaa.

Pohjolan viileän ilmaston vuoksi on meillä Suomessa oltava navetat, joissa eläimet ovat turvallisesti suojassa. Siksi pelloilta on kerättävä aktiivisesti pitkin kesää nurmirehua pitkän talvikauden ajaksi. Nurmiruokitun naudan maussa korostuu nurmen puhdas kasvualusta: maaperä, vesi ja ilma. Nurmiruokinta on myös ympäristön kannalta tärkeää, sillä nurmi sitoo hiilidioksidia ilmasta. Koska maata ei muokata vuosittain, varastoituu hiili maaperään. Maa on kasvipeitteinen myös talvella, jolloin eroosio ja huuhtouma pelloilta vähenee. Jokainen kasvattamisen vaihe on tärkeä osa Atrian läpinäkyvää vastuullisuusketjua. Atrian Perhetilojen aloittama maailman paras työ jatkuu koko tuotantoketjun läpi aina lautaselle saakka.

Suomalaisten nautojen kasvatuksessa ei käytetä lainkaan kasvua edistäviä hormoneita.

Suomalainen nauta – hieno harvinaisuus

Atrian Perhetilojen suomalaisen naudan kasvatuksessa korostuu eläinläheinen kasvatustapa. Suomalainen lihantuotanto on suljettu kehä, jossa eläviä eläimiä ei siirretä maasta toiseen. Kaikki Suomessa tuotettu naudanliha on syntynyt ja kasvanut rajojemme sisäpuolella. Tämä on osa vastuullisuutta ja läpinäkyvää suomalaista ruokaketjua.

Suomalaisten nautojen kasvatuksessa ei käytetä lainkaan kasvua edistäviä hormoneita. Eläimiä lääkitään vain todettuun tarpeeseen eläinlääkärin diagnoosin perusteella ja lääkkeiden käyttöä seurataan tarkasti. Naudanlihatuotannon salmonellatoleranssi on nolla. Vuonna 2019 valmistuneen hiilijalanjälkilaskennan mukaan atrialaisen esimerkkinaudan hiilijalanjälki* oli noin 70 prosenttia pienempi kuin kansainvälinen keskiarvoluku.

*Hiilijalanjäljen laskenta on toteutettu Envitecpolis Oy:n ja atrialaisten perhetilojen kanssa. Naudan tulos on todennettu esimerkki atrialaisesta tuotantoketjusta. Envitecpolis hyödyntää hiilijalanjäljen laskennassa kansain - välistä Cool Farm Tool -työkalua. Cool Farm Tool on erikoistunut alkutuotannon hiilipäästöjen laskentaan ja sen avulla saadaan laskettua yksilöllinen, tilan omiin tietoihin ja toimintoihin perustuva hiilijalanjälki. Laskennan pohjana on IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) laskentamenetelmät sekä alan uusin tut - kimustieto. Kansainvälinen keskiarvoluku on julkaistu YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö FAO:n raportissa.